Jolloin olo on masentunut heti kun silmät saa auki. Kun mikään ei huvita, ei kiinnosta, kun silmät ei tahdo pysyä auki, kun voisi nukkua koko päivän. Tämä on nyt niitä aamuja. Pelkkä hereillä pysyttely käy työstä ja niin, nukkumaanhan ei päiväsaikaan päästä. Ei tällä viikolla. Ehkä sitten ensi viikolla? Lohduttavaa... Onneksi olo on muuten parempi kuin eilen. Eilen ehdin jo yhdessä välissä iltapäivällä miettiä vaihtoehtona lääkärissä käymistä, mutta laiskana ja sitkeänä pulliaisena en halunnut nähdä sitä vaivaa vaan valitsin tiukan lepoasennon.

Kostautuuhan se, kaikkinainen riehuminen ja pyhän vitutuslattianpesu ei lienee parasta lääkettä. Merkillistä päänsärkyä tosin tarjonnut aamun, syytän väsymystä. Ja mikä hitto siinäkin on, että väsymys tulee tunti ylösnousun jälkeen? Miksi se ei voi olla paikalla silloin kun silmät sängyssä avaat? Olisin saanut nukkua vielä sen liki tunnin, mutta nyt se on todellakin myöhäistä kun eräs nuori mieshenkilökin on hereillä.

Tästä tulee valitusvirsi. Taidan tosiaan mennä tuonne sohvalle tuon nuoren miehen seuraksi, tahtoo kainaloon makailemaan kuulemma.