Ja vaikka mitä, mutta pahaa en silti toivoisi kenellekään. Edes tyypille joka ärsyttää minua ylipaljon. Ja nyt se on tapahtunut. Tyyppi on saanut paskaa niskaan koko rahalla. Jälkiviisaus ei enää auta, sitä on turha lähteä viljelemään, mikä on tapahtunut on tapahtunut.

Tyypillä puhkesi epilepsia murrosiässä. Siinä vaiheessa kun sillä oli vaikeaa, tiedättehän, näitä murrosiän kriisejä joita jokainen tyttö joutuu kohtaamaan, silloin se puhkesi. Puhkesi tosin salakavalasti, eli hän alkoi saamaan kohtauksia silloin kun oli krapulassa. Milloinkaan muulloin se ei niitä ole saanut.

Koska tyyppi on nuori YH, on lienee luonnollista, että tämäkin silti ottaa silloin tällöin. Ja etenkin koska on nuorempanakin ottanut, eli tottunut käymään baarissa ja bilettämään kavereiden kanssa. Bilettämisessä oli pitkä taukokin tällä yhdessä vaiheessa, eli taisi mennä vuosi pari niin ettei tuo bilettänyt kuin kerran kaksi vuodessa. Ja näillä kerroilla kohtauksia ei tullut. Niitä kohtauksia kun pystyy aika hyvin ehkäisemään tämän kohdalla niin simppelillä keinolla kuin krapulapäivän pyhittämisellä makuuasentoon ja täydellisellä tekemättömyydellä sekä polttamattomuudella.

No, kevään mittaan tyypilläkin on puhjennut sama "tauti" kuin ystävälleni eli baarikärpäsen purema. Ystävän kohdalla baarireissuja on kertynyt liki viikottain, tyypillä harvemmin, mutta silti luultavasti enemmän kuin yhden käden sormilla on laskettavissa. Kohtauksia ei ole tullut, onneksi, ehkäisyä on käytetty eli tyyppi on viettänyt krapulapäivänsä joko äitinsä tai siskonsa huomassa. Tämä kaikki kuuluu siis huonoa säkää kategoriaan.

Viime aikoina tyypin lapsi on ollut isällään ja mummulassa kesäloman vietossa. Tyyppi on ollut kovin seuran kipeä, liekö siitä syystä sitten innostunut lähtemään perjantai-iltana bilettämään kavereiden kanssa. Ja koska tämä kuuluu tosiaan siihen sarjaan "huonoa säkää" niin eilen sisko samoin kuin äiti oli mökeillään. Eli tyyppi vietti krapulaa jonkun muun kuin uskotun hoitajan kanssa, mene ja tiedä vaikka olisi viettänyt sitä yksin. Ja kuinka ollakaan, tälle tuli kohtaus. Ja toinenkin.

Huonoa säkää sarjaan kuuluu tietysti se, että tällä kertaa lääkäri joka tyypin oli vastaanottanut, oletan ambulanssikyydistä, oli antanut hänelle vuoden ajokiellon. Ja mitä tyyppi tekee työkseen? Niin. Arvata saattaa että kiertää maita ja mantuja myyntityössä AUTOLLA, kuinkas muuten. Eli siinä meni sitten työpaikkakin samalla kertaa. Minun tekee suorastaan pahaa tämän puolesta. Harmittaa. En minä sille silti mitään ikävyyksiä ja vaikeuksia elämään toivo, vaikka en siitä pidäkään.

Tyhmintä tässä on se, että tyyppi ei ole koskaan saanut kohtauksia "kunnossa" ollessaan. Vain krapulassa niitä on tullut. Jep, nyt olisi helppo olla jälkiviisas ja todeta, miksi otti kun tietää että siinä on riski olemassa. Käsi sydämelle, joka iikka joka on joskus ollut kaksikymppinen ja yksinäinen ja alkanut oikeastaan elämään omaa nuoruuttaan vasta siinä vaiheessa. Kuinka moni voi rehellisesti sanoa, että mieli ei olisi palanut baarin suuntaan silloin tällöin? Kuinka moni voi sanoa, että voihan sitä baarissa käydä vaikka ei ottaisikaan, jos on tottunut baarissa ottamaan kuten muutkin kaverit. Siis oikeasti.

Olen niin pahoillani tästä, että jos voisin, kääntäisin aikaa taaksepäin sen pari päivää. Lähettäisin tyypin päähän jonkun toisen kuin baariinlähtö-idean. Elämä menee kovin vaikeaksi ilman autoa tuolla, lapsen isä asuu liki sadan kilsan päässä ja he ovat vuoroin hoitaneet kuljetuksia, asuukin vielä sen verran sivussa, että auto olisi tarpeen. Harmi harmi harmi. Jos osaisin, laittaisin tähän sellaisen itkuhymiön, niin paljon minua toisen puolesta harmittaa. Ei oo kivvaa...