Kypsyttää. Tämä olemisen sietämätön.. leveys? Kuulostaa loogisemmalta tähän mielialaan kuin keveys. Jalat on niin turvoksissa että pahaa tekee, tosin superturvotus on vaihtanut puolta eli nyt on vasen järkyttävämpi kuin oikea. Vauva vaihtanut puolta kenties? En tiedä, samaan malliin se siellä könyää kuin tähänkin asti.

Elämä on perseestä. Vähän ollut sellainen fiilis nyt parina päivänä. Päivät vaan menee, ja minä en saa mitään tehtyä, tai niin, en tietenkään saa, kun en mitään pysty tekemään kuin hetken. Hetki touhua ja kas, supistelee, pakottaa ja repii. Hienoa! Vähemmästäkin sitä iskee tappiomielialaa. Kuukausi vielä, ehkä sitten jo uskallan alkaa touhuamaan. Kivuista välittämättä. Nyt kaikki tekeminen päättyy oitis kipuihin, en yksinkertaisesti uskalla ottaa riskiä että joudun joko synnyttämään tai sairaalaan makaamaan. Kumpikin yhtä huonoja vaihtoehtoja.

Vituttaa siskonkin touhu. Mikähän siinäkin on, että sitten kun itsellä on sellainen paska fiilis niin sitä koettaa helpottaa muita kiroamalla? Sisko on sähläri, säätäjä, ihme asioiden sotkija. Voisi joskus kuunnella kunnolla mitä sille sanotaan, niin ei aina tarvitsisi olla oikomassa sen jäljiltä asioita. Oli sotkenut poikansa hoitojuttuja oikein tosissaan taas, eli kun sopimuksena että murkku menee hoitamaan poikaa parina päivänä päiväsaikaan, sisko itse siis lähti töihin tangoille ja poika jäi papalleen hoitoon, niin eikö tuo onnistunut siinäkin sotkemaan.

Minä sille sanoin jo siinä vaiheessa kun murkulle sain lääkärin lähikaupunkiin yhdelle illalle, että murkun on päästävä lähtemään neljän kanttiin viimeistään sinä päivänä kotiin. Että ehtii sinne lääkäriin. Kun en tiedä kenen kanssa se sinne menee silloin. Eiköhän tämä kerubi ollut onnistunut sotkemaan asian niin, että pappa oli jäänyt käsitykseen että murkku menee lääkäriin neljältä ja on sitten kuudelta illalla taas käytettävissä.

Oli jäänyt niin, koska sisko ei sitten korjannutkaan asiaa papalle vaikka asia selvisi jo muutama päivä ennen ja minä sen käskin, komensin ja määräsin sanomaan papalle oikean aikataulun. Todella hienoa, kun pappa soittaa minulle, koska murkku ei kuullut puhelintaan, ja ehdottaa hakevansa murkun illaksi poikaa hoitamaan, siinä heti kuuden aikaan. Murkkuhan on nimenomaan kuuden aikaan siellä lääkärissä. Tuskin ennen seitsemää kotiin asti ehtii.

Ei voi mitään. Vituttaa tuollainen kyvyttömyys hoitaa asioita kunnolla. Ja vielä enemmän vituttaa tuo siskon tapa tuuppailla poikaa hoitoon alvariinsa. Ei sille riitä se joka toinen viikonloppu ja kaksi iltaa viikolla vapaa-ajaksi, se tarvii sitä enemmän. Voi vittu. Teki mieli sanoa sille, että haloo pässi, itse olet lapsen tehnyt.

Kuten näkyy, olen kiukkuisella päällä. Tosiasiassa, minä tunnen siskoni, ja ymmärrän jollain tapaa sen levotonta luonnetta, se vain on sellainen. Ja kuten aiemmassakin jutussani sanoin, se on huippuäiti pojalleen silloin kun se sen kanssa on. Mutta voi helvetti sentään, en tahdo kuulostaa vittumaiselta, mutta minä todella toivon, että tämä loppu reilu kuukausi kun poika on sen kanssa kotona ennen uuteen hoitopaikkaan menoa, minä todella toivon, että kaikilla jotka poikaa normaalisti hoitoon ottavat jos siskolla ylimääräisiä menoja sattuu olemaan, ovat estyneitä koko tämän ajan. Murkkua ei ainakaan enää hoitamaan anneta. P-le!